Koirakoululaisia 2019

Heinäkuu

Moikkuli! 
Nimeni on Pamela ja olen juuri 9 kuukautta täyttänyt pomeraniantyttö. Tottelen myös nimiä Pampu, Pame ja Pamsu. Asun mamman ja isin kanssa Espoon Tapiolassa.

Päivisin käymme mamman kanssa töissä Helsingin keskustassa. Toimenkuvaani kuuluu valvoa, että mamma tekee työnsä tehokkaasti. Vapaa-ajalla käymme koirakoulussa Tiltun luona. Olen käynyt siellä 4 kuukauden ikäisestä asti. Ensin olin eskarissa, jossa harjoittelimme hihnassa kulkemista, istumista ja rohkeutta. Eskarin läpäistyäni pääsin ensimmäiselle luokalle, jossa olemme jatkaneet maahanmeno-, paikallolo- ja luoksetuloharjoituksia. Minusta on koirakoulun ansiosta tullut rohkeampi koirakansalainen, sillä olen huomannut, että isompia koirakamujakaan ei tarvitse pelätä (ja lähes kaikki ovat isompia, sillä painan vain 2,5kg). Myös mammasta on tullut rohkeampi, kun se on huomannut kuinka paljon uutta voimmekaan oppia.

Koirakoulun lisäksi lempipuuhiani on sohvalta ulos ikkunasta katselu ja uusien paikkojen nuuskiminen. Viihdyn parhaiten mamman kanssa, mutta minusta on pikkuhiljaa kuoriutumassa myös oikea isin tyttö. Myös mummolassa on kivaa, sillä mummi antaa monesti lihaherkkuja!

Kesällä lähdemme ensimmäiselle perhelomalle Etelä-Eurooppaan! Se jännittää minua jo, mutta uskon, että koirakoulusta oppimillani taidoilla pärjään hyvin!

Aurinkoista kesää kaikille koirakamuille ja nähdään taas koulussa syksyllä!

 

 

Kesäkuu   

Vuff, olen 8 kk vanha portugalinvesikoirapoika Bonzo. Aloitin käytöskoulun Tiltun pentukoulussa 10-viikkoisena villinä ja energisenä pallerona. Opin innokkaasti ja nopeasti kaiken - sekä toivotun että "ei toivotun" käytöksen. Huomasin heti alussa, että emäntää täytyy käyttää säännöllisesti Tiltun luona oppimassa, miten minua pitää käsitellä ja ohjata.

Pentukoulusta siirryin Kontakti-ryhmään ja siellä emäntäkin alkoi hoksata miten taitava ja osaava olen kunhan muistaa luottaa minuun ja motivoida koko ajan uusilla haasteilla. Joka tunnilla emäntä on saanut hyviä vinkkejä miten korjata esim. ohjausta tai palkitsemista ja yhteispeli on alkanut sujua välillä ihan mallikkaasti. Vaikka olen vilkas ja energinen pakkaus, oppitunneilla teen mielelläni töitä ja keskityn yleensä emännän ohjeisiin.

Seuraavaksi vien emännän testaamaan rally-tokoa, jos vaikka saisimme uuden yhteisen harrastuksen. Koirakeskuksen treenien lisäksi emäntä on vienyt minua näyttelykoulutuksiin ja kerran testasimme taitoja jo kehässäkin. Lisäksi me rakastetaan metsälenkkejä, veneilyä, uintia, leikkiä, rapsutuksia ja kavereiden treffaamista.

Espoon koirakeskuksen asiantunteville ja kivoille kouluttajille kiitos kannustavasta ja motivoivasta ilmapiiristä! Niin ja aurinkoisia kesäpäiviä vesileikkeihin kamut!

Toukokuu

Ilo on 7 kk ikäinen puuhakas leonberginkoiran pentu. Ilo suorastaan rakastaa kaikkia, ja välillä vieraiden pusuttelu yltyy sellaiseksi, että emäntä saa olla nolona selittelemässä syntyneitä tilanteita. Ilo oli vuodenvaihteessa innokas pentukoululainen. Olemme askel kerrallaan edenneet kontaktiryhmän kautta alkeisryhmään, ja taidot ovat kehittyneet huimasti kuluneiden kuukausien aikana. Kontaktia harjoittelemme tosin edelleen, sillä ympäröivässä maailmassa on niin paljon mielenkiintoisia tuoksuja ja tuttavuuksia, että emäntä ja namit jäävät usein kakkoseksi. Ehkä meidän täytyy joskus testata myös nose workia, jotta pennun nenä pääsee todella oikeuksiinsa… Vesi on Ilon suuri intohimo ja uimiseen riittää pienikin kippo. Nyrkkisääntönä kuitenkin on, että mitä syvempi kuraoja, sen parempi. Kesällä täytyy käydä kokeilemassa myös vepeä, jotta Ilo pääsee luvan kanssa veteen peuhaamaan. Harrastuksia siis riittää joka lähtöön ja Ilo aloitti ansiokkaasti myös näyttelyuransa sijoittumalla omassa kehässään KP:n kera toiseksi. Ilo on nopea oppimaan uutta, mutta mielenkiinnon ylläpitäminen on paikoitellen hankalaa. Jos ilo päättää, ettei kiinnosta, niin silloin ei tosiaankaan kiinnosta. Monesti kuitenkin tuntuu, että emäntä tarvitsee enemmän harjoitusta kuin pentu itse. Ilo on siis hieno ”pieni” koiranalku. Potentiaalia löytyy vaikka mihin, kunhan omistaja pysyy menossa mukana. Tällä hetkellä kuitenkin vielä fiilistellään ja mietitään, mikä meidän ensisijainen harrastuksemme tulee jatkossa olemaan.

 

Huhtikuu  

Samu on kohta neljävuotias energinen ja vilkas koira, joka rakastaa treenata uusia asioita. 
Samu oppii nopeasti ja on innokas tekemään mitä vaan. Joskus liiankin innokas, ja kiihdyksissä alkaa turha haukkuminen ja louskutus sekä keskittyminen herpaantuu. 
Tiltulta olemme saaneet apua ja itsevarmuutta etenkin perushallintaan. Pienillä asioilla ja oikeilla keinoilla saimme lyhyessä ajassa isoja muutoksia aikaan. Tiltu myös ottaa meidät huomioon koulutuksessaan yksilöinä ja on rakentanut meille yksilöllisen koulutussuunitelman, minkä mukaan olemme edenneet

 

Maaliskuu 

Hei,olen Nelsa, kohta 6 -vuotias monirotuinen kaunotar Balkanilta. Olen rauhallinen ja sopeutuva luonteeltani. Pääsin Suomeen kotikoiraksi vuonna 2017, ja olenkin kotiutunut hyvin.

Olen terve, moneen kertaan tautitestattu ja minulla on Europassi. Eläinlääkärikin totesi monirotuominaisuuteni mainioksi yhdistelmäksi. Tuuhea turkkini sopii hyvin pohjolan ilmastoon ja kesällä kevennetyllä kampauksella pärjäsin myös kuuman kesän. Lämpöön totuin myös Bosnian helteissä. Moni luulee minua täällä suomenlapinkoiraksi kipparahäntäni vuoksi, mutta ei se minua haittaa. Lappalaisethan on rentoja ja moneen taipuvia koiria, kuten minäkin.

Ensimmäinen puoli vuotta opiskelin suomenkieltä, tutustuin lähiseutuun ja koiratuttavuuksiin. Kaikki sujui hyvin. Emäntä huomasi, että opin nopeasti uusia asioita, ja syntyi ajatus, josko pystyisimme selättämään vanhan sanonnan ”vanha koira ei opi”. Emäntä sai suosituksen Tiltun koirakoulusta; opetus on jämäkkää, selkeää ja tuloksekasta. Siksi päädyimme syyskuussa aloittamaan tottelevaisuuden alkeiskurssin. Ensin piti käydä Tiltun yksityistunnilla kolme kertaa. Hän kai halusi silmäillä, onko tällaisesta muukalaisesta muiden rotukoirien joukkoon. Pääsin siis ryhmätunnille, ja siitä alkoi opiskelu.

Nyt olemme oppineet paljon uusia juttuja. Kotona minua valmisteltiin jo istu -käskyllä ja tassu -pyynnöllä. Kursseilla on hiottu kontaktitaitoa, paikalla pysymistä ja luokse tuloa. Tiltu sanoi, että meillä rescue -koirilla saattaa kompassi hieman hämärtyä, kun pääsemme vauhdin hurmaan. Muutaman kerran olen päässyt vapaaksi ilman tarkoitusta, mutta olen kyllä tullut takaisin, palkkion toivossa tietenkin. Remmissä kävely sujuu pääosin hyvin, vaikka joskus pupun tuoksut vetävät puoleensa. Osaan rauhoittua hyvin, ja kuunnella jo paremmin käskyjä. Emäntä on oppinut antamaan selkeät komennot, mikä auttaa tietenkin siinä, ettei minun tarvitse arvuutella, mitä hän milloinkin tahtoo minun tekevän. Kursseilla on paljon kivoja kavereita, ja monenlaisia karvaturreja, vaikkakaan ei heihin paljon ehdi kontaktia ottamaan, kun pitää opiskella niin kovasti.

Hajukurssillakin olemme olleet, ja se on kivaa. Nameja satelee, kunhan vain nuuhkaisee lasipurkkia. Helppo nakki, mutta Anie sanoi, että tämä on vasta alkua. Pitää iskostaa haju päähän, ja oppia merkkaamaan se haju. Se on jo jotain se ja siihen on vielä matkaa.

Suosittelen kaikille koirille opiskelua, ja minun mielestäni Tiltun koulussa on kivaa. Monenlaisia hyödyllisiä kursseja on tarjolla, ja voin haastaa itseäni entistä taidokkaampiin saavutuksiin. Agility -esteiden merkitystä en vielä oikein ymmärrä, miksi hyppiä yli, kun ohikin pääsee. Mutta ehkä sekin laji avautuu, kun pääsen harjoittelun makuun. Hyvää kevättä kaikille

Helmikuu 

Curry on vilkas yorkshirenterrieri, joka harrastaa päälajinaan tokoa. Mieli tekisi ihan kokeisiin asti, mutta kaipasimme neuvoja erityisesti hallittuun työskentelyyn. Curry tekee liikkeitä innokkaasti ja oppii ne nopeasti, mutta kiihtyy ja turhautuu liian helposti. Oikean työvireen hallitsemisesta muodostui meille ongelma, jota paikkasin turhan pitkään väärin keinoin. 
Tiltulta olen saanut parhaan opin vanhempien koirieni kanssa, joten päädyimme hänen yksityistunneilleen Espoon Koirakeskukselle myös Curryn kanssa. Jo muutamassa kerrassa saatiin ihmeitä aikaan pienillä neuvoilla, joita en ollut itse aiemmin hoksannut. Tiltu osaa ottaa koulutuksessaan huomioon koirien yksilölliset luonne-erot. Mikä toimii loistavasti yhdellä, ei sovellukaan välttämättä toiselle. Samanrotuisissakin koirissa on valtavasti eroja ja Curry on haastanut minut näkemään koiran kanssa elossa ihan uusia puolia. Erityisesti pidän siitä, että kouluttaja huomioi jokaisen koiran yksilönä ja sille tehdään oma koulutussuunnitelma Espoon Koirakeskuksessa. Ongelmien syyt selvitetään ja puututaan niihin, eikä vain paikata oireita. 
Pidän myös siitä, että Espoon Koirakeskus järjestää epävirallisia möllikisoja tokossa ja rally-tokossa. Niihin voi osallistua matalalla kynnyksellä kokeilemaan, kuinka koira (ja ohjaaja) toimii kokeenomaisessa tilanteessa, tai ihan vain treenimielessä. Tällaiset tilanteet ovat hyvää harjoitusta, antavat kokemusta ja auttavat vähentämään kisajännitystä. Tiltun opeilla ja tsemppauksella on nyt päästy Curryn kanssa siihen tilanteeseen, että pian voisimme ilmoittautua ihan viralliseenkin tokokokeeseen.
Noora ja Curry

 

Tammikuu    

Lenni on kohta puolivuotias, iloinen ja pirteä havannankoira, joka rakastaa opetella uusia asioita. Koirakoulun aloittaminen onkin ollut aivan ihanaa, koska on ilo seurata koiran intoa treenatessa. Meille koira tuli puhtaasti kotikoiraksi ja alun perin tavoitteena oli vain perustottelevaisuuden harjoitteleminen. Mutta kun aistii, miten koira nauttii haasteista, uuden opettelelusta tulee meille varmasti elinikäinen harrastus. Treenaaminen tuntuu erityisen ihanalta, kun on löytänyt todella ammattitaitoiset opettajat Espoon Koirakeskuksesta. Kirjasta ja netistä voi lukea kaikenlaista, mutta tuntuu hyvältä, kun on opettaja, joka katsoo ja neuvoo, että on itse ymmärtänyt asiat oikein. Koiran ja itsensä opettaminen vaatii paljon joka päiväistä työtä, mutta on luottavainen olo, kun tietää, että koirakoulun ansiosta tietää tekevänsä oikein. Hyvin koulutetun koiran kanssa on ilo käydä vaikka lähikirjastossa, mihin koirat ovat iloksemme tervetulleita.    

 

 

 

Yhteystiedot

ESPOON KOIRAKESKUS

Sammalkalliontie 5 ,  

 

espoonkoirakeskus @ gmail.com

050 - 594 22 87 

AVOINNA MA - SU 
Sopimuksen mukaan aamusta iltaan.
 

 

Powered by Aava 3